ELÄVÄT ORGANISMIT EIVÄT OLE KONEITA

Kun tankkaat autoon polttoainetta, tiedät jokseenkin tarkkaan kuinka pitkälle yhdellä tankillisella pääset.

Jos olet yrittänyt tehdä kalorilaskentaa, tiedät kuinka haasteellista se on. Kuinka pitkälle yhdestä lounaasta riittää energiaa? Mitäköhän lounaan energiamäärästä siirtyi rasvavarastoihin vai otinko mahdollisesti varastorasvat käyttööön? Vieläkö lounaasta riittää energiaa treeneihin?

Kehomme on uskomattoman monimutkainen, itseään säätelevä, melkeinpä maaginen systeemi. Yhden tankkauksen (mm. lounas) energiasisällön ja energian riittävyyden  laskeminen on melkeinpä mahdotonta, vähimmilläänkin turhauttavaa. 

MITÄ RUOKA ON?

Lienee vähän tyhmä kysymys ja vastauskin on ilmeinen: ruoka on “juttuja”, jota tungemme suusta sisään ja josta saamme energiaa. 

Eikö?

Näinhän me ajattelemme: ruoka sisältää energiaa. Söinköhän riittävän vähän, jotta laihdun? Tulikohan syötyä liikaa kaloreita??? Apua, kohta se näkyy vyötäröllä!!!

Tieteellisemmin ilmaistuna ruoka sisältää kemiallisia sidoksia, jotka ruoansulatuskanavassa pilkkoutuessaan siirtyvät soluihimme tekemään lukemattomia toimintoja.

Voisiko olla, että “ruoka on energiaa” näkemys on kovin yksipuolinen? 

MITÄ MUUTA RUOKA ON KUIN ENERGIAA?

Ruoka on muun muassa vitamiineja & hivenaineita. Esimerkiksi C-vitamiini (askorbiinihappo) on tärkeä antioksidantti, joka mm. edistää kalsiumin imeytymistä ja ehkäisee rasvahappojen hapettumista. Vakava C-vitamiinin puutos aiheuttaa keripukki -nimistä tautia.

Ruoka sisältää myös fytokemikaaleja (vain kasveissa esiintyviä yhdisteitä). Tällainen on mm. tomaatin punainen väriaine, lykopeeni, jonka on todettu monissa tutkimuksissa suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta.

Ruoka on myös eläinperäisiä yhdisteitä (engl. zoochemicals). CLA (konjugoitu linolihappo) on tällainen eläinperäinen yhdiste. CLA:lla on useita terveysvaikutuksia. Se esimerkiksi ehkäisee rasvan muodostumista rasvasoluihin tai on mahdollisesti syövän vaaraa pienentävä rasvahappo. Ihmiskeho ei valmista merkittäviä määriä CLA:ta. Saamme sitä mm. kananmunista, naudan lihasta ja maidosta.

Ruoka on myös mm. vettä ja kuitua. Kaikki nämä ovat kehomme toiminnalle välttämättömiä vaikka jokainen niistä ei energiaa sisältäisikään.

Saatoit syödä enemmän kaloreita, kuin ajattelit, mutta kiinteydyit. Tai söit omasta mielestäsi tosi vähän kaloreita, mutta rasvan määrä lisääntyi. Pelkistetyn “ruoka on energiaa” ajattelun mukaan tämän ei pitäisi olla mahdollista, mutta sitä tapahtuu kaiken aikaa.

Otetaanpa uudestaan: mitä ruoka ja mitä hyvä ravitsemus on?

Alla olevassa on yksi näkemys asetettuun kysymykseen:

1. Ruoka on informaatiota

Kun syömme, annamme kehollemme käskyjä: vapauta insuliinia! vahvista immuunipuolustusta! sammuta tai käynnistä geenejä! varastoi energiaa!

Kehomme prosessoi vuosittain ziljoonia kertoja erilaisia yhdisteitä ja mikä hämmästyttävää, lähes 100% tarkkuudella. 

Ruoka on älykästä ja niin on sinun kehosikin. Jokainen päivittäinen ravitsemuksellinen valinta on mahdollisuus ohjata, muokata ja rakentaa kehomme uudelleen. Vaikutat omaan hyvinvointiisi (tai pahoinvointiin), päivittäiseen jaksamisen ja kehonkoostumukseen joka kerta kun avaat suun ja nautit ruoka-aineita.

2. Ruoka kertoo tarinaa

Kaikki tiedämme, että yhteinen ruokahetki läheisten kanssa on tärkeä osa hyvinvointiamme, ihmisyyteen kuuluvaa. Miten syömme, missä syömme, kenen kanssa syömme ja mitä syömme (tai jätämme syömättä), kertoo tarinaa meistä, tekee meistä ainutlaatuisia yksilöitä:

Olen perhekeskeinen, syödään päivällistä yhdessä!

Olen vastuuntuntoinen, käytän luomua ja ostan suoraan tuottajilta

Olen tarkka terveydellisten näkökulmien kanssa, syön paljon vihanneksia

Olen seikkailunhaluinen, kerran matkallani söin ….

Olen kiireinen, jääkaappini on tyhjä ja siksi ostan jotain välipalahyllyltä

Olen huolehtija, välitän sinusta ja siksi kokkaan sinulle

Olen surullinen, syön saadakseni ruoasta lohtua

3. Ravitsemus on energiatasapainoa

Tietysti hyvä ravitsemus on myös energiaa. Ilman ravinnosta saatavaa energiaa kehomme ei toimi kunnolla. Tärkeät elintoiminnot lakkaavat toimimasta.

Olet varmasti tietoinen, mitä tapahtuu aivotoiminnalle jos veren sokeri on liian alhaalla. Myös liiallinen määrä energiaa aiheuttaa ongelmia. Voimme tulla vastustuskykyiseksi tärkeille hormoneille, kuten insuliini ja leptiini. Verisuonet saattavat tukkeutua ja krooniset taudit kehittyä. Hyvä ravitsemus siis kontroloi energiatasapainoa. Kun emme syö liian vähän emmekä liikaa, pysymme terveinä, kiinteinä ja voimme hyvin.

4. Hyvä ravitsemus poistaa rajoittavia tekijöitä

Genetiikka voi vaikuttaa siihen, miten kehosi reagoi ravitsemukseen. Joillain ihmisillä voi olla geenivariaatio, joka tekee laihduttamisen vaikeaksi.

Geenit eivät kuitenkaan ole kohtalo, vaan joka päivä ruokapöydässä voit vaikuttaa siihen, miten aktiivisia tai passiivisia geenisi ovat.

Oikeanlaisella ravitsemuksella voit “käynnistää” terveyden kannalta hyvää tekeviä geenejä ja päinvastoin: huonolla ravitsemuksella voit “sammuttaa” geenejä, jotka ylläpitävät terveyttäsi.

5. Hyvä ravitsemus etsii vahvuuksia

Hyvä ravitsemus ei ole sääntöjen seuraamista tai tiukkana olemista.

Hyvä ravitsemus mahdollistaa onnellisemman, terveellisemmän ja täydemmän elämän. Jokaisella meistä on osaamista ja vahvuuksia. Hyvä ravitsemus on kunkin yksilön vahvuuksien etsimistä  ja päivittäisen ruokavalion rakentamista yksilön osaamisen ja vahvuuksien varaan. Hyvä ravitsemus on osa sinun tarinaa.

MIKÄ ON OIKEA RUOKAVALIO? MIKÄ ON OIKEA RUOKAVALIO SINULLE?

Sellaista ei ole.

Kunkin yksilölliset tavoitteet, kehonkuva, urheilulliset tai terveydelliset päämäärät on mahdollista saavuttaa hyvin monilla erilaisilla ruokavalioilla.

Pohjoisen eskimokansa (inuiitit) elävät hyvin rasvaisella ja proteiinipitoisella ravinnolla, jonka tärkein lähde ovat hylkeet.

Kalaharin autiomaan !Kung -kansa elää pääasiassa pähkinöillä ja siemenillä.

Välimeren ruokavalio taasen koostuu paljolti hedelmistä, vihanneksista, meren elävistä ja runsaan oliiviöljyn käytöstä.

Kuitenkin – jokaisessa näistä eletään terveellistä ja pitkäikäistä elämää.  Ihmiskeho ei siis ole 98:lla tai 95:llä tankattava polttomoottori, vaan hieno koneisto, jonka ohjaimissa sinä voit olla. Kehon kyky adabtoitua hyvin moneen ruokavalioon on hämmästyttävä.

Tiukat, ruokavalion sisältöä rajoittavat dieetit ovat ensisijaisesti markkinoiden luomaa mielikuvaa siitä, että olisi olemassa sellainen asia kuin “oikea ruokavalio”. Olennaista on ymmärtää, miksi keho ja mieli toimivat niin kuin toimivat ja tuoda tietämys omaan arkeen, omiin päivittäisiin tapoihin ja valintoihin, omaan tarinaan.