HARA HACHI BU

Ayurvedan juuret johtavat Intiaan, jossa ayurvedinen terveystieto on ollut osa ihmisten päivittäistä elämää jo tuhansien vuosien ajan. Ayurveda, jonka päämääränä on optimaalinen terveys, sisältää syvällisen tiedon kehon ja mielen välisestä tasapainosta. Intialaisen Ayurvedan keskeisimpiä oppeja on syödä vain siihen asti, kun olet 75% täynnä.

Profeetta Muhammed kuvailee: miehen täysi vatsa sisältää 1/3-osaa ruokaa, 1/3-osaa juomaa ja 1/3-osaa ilmaa eli ei-mitään.

Vuonna 1965 ilmestyneessä kirjassaan “The Three Pilllars of Zen” kirjoittaja Roshi Philip Kapleau lainaa 1300-luvulta vaikuttanutta Zen-buddhalaisuuden opettajaa, Hakuun Yasutania, joka neuvoo oppilaitaan “kahdeksan osaa täydestä vatsasta ravitsee miehen, kaksi osaa lääkärin”.

Länsimaissa hampulaisravintoloiden XXL-kokoiset annokset on hinnoiteltu erittäin houkuttelevasti. Suomessakin toimiva pizzaketju markkinoi: “syö ja juo niin paljon kuin haluat”.

Japanissa keskimääräinen vanhusten BMI (Body Mass Index, painoindeksi) on 18-22, jotka ovat terveellisille ihmiselle tyypillisiä lukemia. Yli 60-vuotiaiden amerikkalaisten BMI on keskimäärin 26-27. Nämä lukevat saattavat hyvinkin indikoida ongelmia terveyden kanssa.

Lihavuusepidemia vaivaa ensisijaisesti länsimaisia yhteiskuntia ….. Länsimaissa usella ihmisellä kylläisyysmekanismi on rikki, joka haittaa mm. painonhallintaa.

KURKISTUS TAHDONVOIMAN TUOLLE PUOLEN

Sopivan ruokamäärän päivittäinen syöminen ulottuu kalorilaskennan ja tahdonvoiman tuolle puolen. Tietoisuus siitä, miten kehomme säätelee nälkää ja kylläisyyttä saattaa auttaa säätelemään ruokahalua. Tutustutaanpa.

YLENSYÖTKÖ HUOMAAMATTASI?

Määrä, jonka syömme, on riippuvainen elimistömme sisäisistä signaaleista. Kun on nälkä, alamme syömään ja kun tunnemme kylläisyyttä, lopetamme syömisen. Näin toimii kunnossa oleva nälän- ja kylläisyyden säätelymekanismi. Läheskään aina kaikki ei ole kunnossa.

Aina 1970-luvulta alkaen tutkijat ovat tunnistaneet useita ulkoisia syitä, jotka vaikuttavat ihmisten syömän ruoan määrään varsin voimakkaasti. Eräs huomiota saanut on annoskoot ja niiden vaikutus. Ihmisillä on tapana syödä kaikki, mitä tarjoillaan. Suuret annoskoot johtavat helposti ylensyöntiin eivätkä kylläisyyssignaalit ehdi vaikuttaa.

ISO ANNOSKOKO EI SAA KYLLÄISEMMÄKSI!

Isot annokset aiheuttavat vain vähän suuremman kylläisyyden tunteen, kuin normaalikokoiset annokset. Asia on todistettu säännönmukaisesti kymmenissä eri syömistesteissä, joissa on tiedusteltu osallistujien kylläisyyttä eri kokoisten annosten syömisen jälkeen.

Eräässä tutkimuksessa samat osallistujat söivät pastaa keittoastiasta, johon oli laitettu eri kokoisia annoksia. Ensimmäisenä päivänä astiassa oli 500 g pastaa, seuraavana 625 g, sitä seuraavana 750 g ja viimeisenä 1 000 g. Osallistujat söivät 1 000 g sisältävästä astiasta 100 g (ja 160 kcal) enemmän kuin 500 g sisältävästä. Ruokailun jälkeen osallistujia pyydettiin piirtämään viiva vaakajanalle (100 mm) kuvailemaan heidän kylläisyyttään. Vasemmassa äärilaidassa oleva viiva tarkoitti “en ole lainkaan kylläinen” ja oikeassa äärilaidassa “olen erittäin kylläinen”. Huolimatta syötyjen annosten suurista eroista kaikki kylläisyysmerkinnät tehtiin välille 82-87 mm. Jos syöt päivittäin kahdella aterialla 160 kcal ”ylimääräistä”, lihot vuositasolla useita kiloja.

Koehenkilöiden oli vaikea uskoa syöneensä enemmän. Kun heille kerrottiin heidän syöneen täydemmästä astiasta noin 30% enemmän, he eivät uskoneet sitä vaan sanoivat “minä söin joka päivä saman määrän, tulos johtui muiden osallistujien ylensyönnistä”.

RIKKINÄINEN NÄLKÄ- JA KYLLÄISYYSMEKANISMI

Oletko joskus seurannut pienten lasten syömistä? Kun he ovat syöneet riittävästi, he lopettavat siihen. Jos yrität syöttää lisää, he suuttuvat ja viskaavat lusikan lattialle. Jos he eivät pidä jostain, he sylkevät ruoan pois.

Tuota kutsutaan vaistonvaraiseksi syömiseksi.

Oletko miettinyt, mikä saa sinut nälkäiseksi? Tai tekee kylläiseksi? Miksi toiset ruoat näyttävät houkuttelevalta ja toiset eivät? Miksi saattaa käydä niin, että perheesi juniori avaa täyden jääkaapin ja kysyy “miksei täällä ole mitään syötävää”?. Ruokahaluamme ja kylläisyyttä ohjailee monimutkainen kemikaalien, hormonien ja geenien cocktail, joka määrittelee kokemamme nälän tunteen, mielihalujamme, ruokaan liittyviä assosiaatioita ja kylläisyyttä. Jos se on sinun kohdallasi rikki, saatat hyvinkin päätyä ylensyömään.

LAITA KYLLÄISYYSMEKANISMI TOIMIMAAN – HALLITSET PAINOA

Kuka tahansa, sinäkin, voi saada oman kylläisyysmekanismin toimimaan moitteetta. Siihen ei tarvita poppakonsteja, vaan arjen pieniä tekoja, jotka jokaisen on helppo toteuttaa.

FITtastic ravintovalmennus opettaa sinullekin, mitä tiede ja tutkijat toistaiseksi tietävät nälkä-/kylläisyysmekanismin toiminnasta. Osallistumalla valmennukseen opit kaikki keinot, joilla saada kylläisyys hallintaan. Lisäksi esittelemme ylivoimaisen strategian, kuinka viedä oppimasi asiat jokapäiväiseen arkeen niin, että onnistut pysyvässä mutoksessa.

© Lasse Venho