ELI KUKA KEKSI RASVATEORIAN?
Jos asioit missä tahansa supermarketissa, et voi olla huomaamatta vähärasvaisten vaihtoehtojen suurta tarjontaa. Maitotuotteista välipaloihin – vähärasvaisia ruokia on kaikkialla.
Mutta miksi näin on?
Sukelletaanko historiaan ja tutustutaan kuinka olemme päätyneet tähän?
ENNEN OLI TOISIN
Kun minä 1960-luvulla aloin asioimaan ruokakaupassa, tuolloin siellä ei ollut rasvatonta maitoa, oli vain täysmaitoa, siis sitä rasvaista. Rasvaton maito ilmestyi suomalaisiin kauppoihin vasta 1980-luvulla. Ei ollut kevytjäätelöä eikä kevytkermaa. Ei ollut vähärasvaisia juustoja eikä vähärasvaisia jogurtteja.
Niin, eikä sellainen asia kuin (vähärasvainen) broiler ollut suosittua. Tuolloin käytettiin enimmäkseen kanaa, joka sisältää enemmän rasvaa kuin broiler. Broilerit kasvatetaan nopeasti lihan vuoksi ja niiden liha on usein vähärasvaisempaa. Isoäidilläni oli tapana kokkailla läskisoosia eli kastiketta, jossa käytettiin erittäin rasvaista sianlihaa. Kuka valmistaa läskisoosia enää nykypäivänä?
Ei kukaan.
Vielä 1960-luvulla suomalaiset käyttivät keskimäärin 15 kg voita vuosittain.
Nykyään enää noin 3 kg.
KOLESTEROLIHYPOTEESIN SYNTY
Aikanaan 1900-luvun puolivälissä sydänsairaudet kasvoivat merkittävksi kansanterveysongelmaksi. Tiedemiehet painivat ongelman kanssa selvittääkseen miksi näin oli käynyt.
Amerikkalainen fysiologi nimeltään Ancel Keys esitti teorian, että toisen maailmansodan jälkeen kasvanut lihan kulutus oli syynä sydänsairauksiin. Hänen olettamansa mukaan ravinnon rasvat, erityisesti tyydyttyneet rasvat, liittyvät sydänsairauksiin. Tämä olettama tunnetaan kolesterolihypoteesina tai rasvateoriana.
SEITSEMÄN MAAN TUTKIMUS
Keys aloitti vuonna 1958 Seven Countries Study -nimisen tutkimuksen, jossa tutkittiin rasvan kulutusta ja terveysvaikutuksia maailman eri kolkissa, myös Suomessa.
Hänen tutkimuksensa näytti vahvistavan hänen omaa käsitystään siitä, että maissa, joissa rasvaa ja varsinkin tyydyttynyttä rasvaa kulutetaan enemmän, sydänsairauksiakin esiintyy enemmän. Tällä tutkimuksella oli valtava vaikutus ja se johti laajalti uskomukseen, että rasvojen vähentäminen voisi vähentää sydänsairauksien riskiä.
PRESIDENTTI EISENHOWER JA SYDÄNKOHTAUS
Vuonna 1955, virassa ollessaan, USAn presidentti Dwight Eisenhower sai sydänkohtauksen, joka nosti kansallisen huomion sydänsairauksiin.
Eisenhowerin sydänkohtauksen johdosta toisen maailmansodan jälkeen nopeasti nousseet pörssikurssit kokivat suurimmat laskunsa vuosikymmeneen. Media ja yleisö seurasivat tiiviisti hänen terveyskriisiään. Niinpä kansakunnan tärkein puheenaihe oli: miksi parhaassa työiässä olevat miehet kuolevat sydänsairauksiin?
Eisenhowerin lääkärit suosittelivat hänelle vähärasvaista ruokavaliota, mikä vahvisti kasvavaa uskoa, että ravinnon rasva oli syyllinen sydänsairauksiin. Tämä tapahtuma vaikutti merkittävästi yleiseen käsitykseen.
VÄHÄRASVAINEN VILLITYS ALKAA
Keysin tutkimukseen nojautuen kansanterveydellinen valistus alkoi muuttua. Terveysviranomaiset ryhtyivät 1970- ja 1980-luvuilta alkaen suosittelemaan vähärasvaista ruokavaliota. Vielä tuolloin ylipaino ei ollut millään mittapuulla merkittävä ongelma.
Elintarviketeollisuus sopeutui nopeasti uuteen tilanteeseen ja loi joukon vähärasvaisia tuotteita vastaamaan uusia kansallisia ravitsemussuosituksia, joista ensimmäiset julkaistiin 1970-luvun alussa Yhdysvalloissa ja pian muissa kehittyneissä maissa, kuten Suomessa.
Niissä ihmisiä kehotettiin välttämään voita, täysmaitoa ja rasvaista lihaa, ja sen sijaan valitsemaan margariini, rasvaton maito ja vähärasvaisemmat lihat. Suositus vähärasvaisuudesta on ymmärrettävää myös siksi, että kaikista energiaravintoaineista rasva sisältää eniten energiaa.
Koska syömme nykyään runsaasti vähärasvaista ja rasvan kulutus on vähentynyt radikaalisti, niin suomalaisten paino on toki laskenut, eikö?
SEURAUKSET
Vähärasvaiseen ruokavalioon keskittymisellä oli joitain ei-toivottuja seurauksia. Koska rasvan määrää elintarvikkeissa vähennettiin, se oli korvattava jollakin, jotta ruoka pysyisi maukkaana. Usein se oli sokeria ja puhdistettuja hiilihydraatteja.
Tämä muutos on saattanut myötävaikuttaa ylipainon lisääntymiseen. Lisätietoja:
Terveysopisto / kolesteroliteoria
Kaikissa kehittyneissä maissa ylipainoisten määrät ovat olleet kasvussa jo vuosikymmenien ajan ja kumma kyllä kehitys on ollut erityisen nopeaa 1970-luvulta lähtien.
Linkki yllä olevan kuvion lähteeseen.
SYY JA SEURAUS?
Mikä on syy äkkinäiselle painoindeksin nousulle?
Mielenkiintoista on, että juuri samoihin aikoihin USA:ssa oli julkaistu ensimmäinen kansallinen ravintosuositus, jota seurasi vähärasvainen villitys.
Pian USA:n vanavedessä myös Suomessa ilmestyivät ensimmäiset kansalliset valtion ravitsemussuositukset.
RAVITSEMUSTIEDON LISÄÄNTYMINEN
Viimeaikaiset tutkimukset ovat lisänneet ymmärrystä rasvateoriasta.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ravinnon rasvan, kolesterolin ja sydänsairauksien välinen suhde ei ole niin suoraviivainen kuin aiemmin luultiin. Jotkut rasvatyypit, kuten pähkinöissä, siemenissä ja kalassa olevat, ovat todella hyödyllisiä, välttämättömiä.
Samaan aikaan sokerin ja jalostettujen hiilihydraattien rooli painonnousun ja sairauksien edistäjinä on joutunut entistä enemmän tarkastelun kohteeksi.
”The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.”
“Ymmärryksen suurin vastustaja ei ole välinpitämättömyys, se on illuusio ymmärryksestä”.
– Stephen Hawking –
SINUN ARKESI
Miksi näet edelleen niin paljon vähärasvaisia tuotteita?
Vähärasvainen viesti on juurtunut yleiseen tietoisuuteen vuosikymmeniä. Vanhat tavat muuttuvat hitaasti. Viesti ”koska minulla on kertynyt rasvaa vyötärölle, on minun vähennettävä rasvan syöntiä” on looginen ja lähes vastustamaton. Kaiken lisäksi elintarviketeollisuus on panostanut voimakkaasti vähärasvaisiin tuotteisiin ja niiden markkinointiin.
Niinpä vähärasvaiset tuotteet päätyvät ostoskoreihin päivittäin, sinunkin?
NYTKU?
Ravitsemussuositusten historian ymmärtäminen auttaa sinuakin tekemään viisaampia valintoja.
Vaikka on selvää, että Ancel Keys ja hänen kolesterolihypoteesinsa vaikuttivat merkittävästi vähärasvaiseen villitykseen, on tärkeää pysyä ajan tasalla nykyisen tieteen kanssa.
Tasapainoinen lähestymistapa ruokavalioon tarkoittaa terveellisten rasvojen sisällyttämistä, prosessoitujen elintarvikkeiden ja puhdistettujen sokereiden (höttöhiilarien) vähentämistä.
Nykytutkimusten valossa tämä on loistava valinta.
Tämä lähestymistapa keskittyy luonnollisiin, mahdollisimman vähän käsiteltyihin elintarvikkeisiin, jotka ovat lähellä niiden luonnollista tilaa. Tällaiset elintarvikkeet sisältävät mahdollisimman vähän säilöntä- ja lisäaineita sekä teollisia käsittelyjä. Toisaalta ne ovat täynnä fytoravinteita, jotka ylläpitävät ja parantavat terveyttä.
Nytku sinäkin ryhdyt muokkaamaan omasta ruokavaliosta enemmän täysipainoista? Ja kenties laihtumaankin siinä sivussa?
© Precision Nutrition -sertifioitu ravinto- ja muutosvalmentaja Lasse
Seuraava FITMILL verkkovalmennus:
KOLESTEROLIKOULU
Aloitus: 3.4.2023