SOKERIN HISTORIA & KULUTUS
Vauraiden ylellisyyttä
Uskotaan, että ensimmäisenä sokeria käyttivät polynesialaiset, keiltä sen käyttö levisi Intiaan. Vuonna 510 keisari Darius (Persian valtias) valloitti Intiaa, jossa hän tutustui “kaislaan, joka tuottaa hunajaa ilman mehiläisiä”. Valmistusmenetelmä salattiin tarkkaan ja sokeria myytiin kovalla voitolla. Ensimmäiset merkinnät sokerista Euroopan markkinoilta ovat vuoodelta 1319, jolloin sitä myytiin Lontoossa hintaan “two shillings a pound”, joka nykyrahaksi muutettuna vastaa noin 100 USD / kilo. Kolonialismin myötä sokerinviljely siirtyi Etelä-Amerikkaan ja Länsi-Intiaan. Sokeriplantaasien omistajat saivat laskettua sokerin hintaa orjuuden avulla.
Sokeriruoko
Monta vuosisataa sokeria valmistettiin ainoastaan sokeriruo`osta. Se on korkea monivuotinen heinä- ja hyötykasvi. Sen osia voidaan tuoreena käyttää ravinnoksi sellaisenaan tai kypsennettynä. Sokeriruo’on korsia, joista neste on jo poistettu voidaan käyttää polttoaineena tai kuitulähteenä paperin ja pahvin valmistuksessa. Kasvista on lisäksi valmistettu kyniä, mattoja, varjostimia ja olkikattoja. Sokeriruokoa käytetään myös koristekasvina, usein värjättyinä. Vuonna 1750 Englannissa oli 120 sokerinjalostamoa, joiden yhteenlaskettu tuotanto oli 30 000 tonnia ja sokerista käytettiin vielä nimistystä “valkoinen kulta”. Ainoa raaka-aine vielä tuolloin oli sokeriruoko.
Sokerijuurikas
Saksalainen apteekkari Andreas Marggraf havaitsi vuonna 1747, että juurikkaasta voitiin uuttaa samanlaista sokeria, jota siihen saakka oli saatu ainoastaan sokeriruo’osta. Pian tämän jälkeen hänen oppilaansa Franz Karl Achard ryhtyi tutkimaan kasvin eri muunnoksia etsiäkseen kaikkein sokeripitoisimman kannan ja jalostamaan sitä. Suuremmassa mitassa sokerijuurikasta alettiin viljellä vasta sen jälkeen, kun kauppayhteydet Ranskan ja Karibian alueen välillä katkesivat 1800-luvun alussa Napoleonin sotien vuoksi. Työläisten ja maanviljelijöiden kaappeihin sokeri ilmestyi vasta 1800-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen sokeritehdas oli nimeltään Turun Sokeritehdas ja se perustettiin vuonna 1756.
Sokerin kulutus
Suomen ainoa jäljellä oleva sokeritehdas, Sucros Säkylä, tuotti satokaudella 2014/2015 yhteensä 92 000 tonnia sokeria, toisinsanoen kolme kertaa enemmän, kuin vuonna 1750 kaikki sokerinjalostajat Englannissa yhteensä.
Sokerin kulutus oli Suomessa korkeimmillaan ennen sotia, noin 40 kg/henkilö/vuosi. Pulavuosina sokerin kulutus laski, kunnes se taas sotien jälkeen nousi. Viimeisten vuosikymmenien aikana sokerin kulutus on kansakunnan tasolla hitaassa laskussa. Viereisessä taulukossa määrät on muutettu grammoiksi päivässä. Vielä vuonna 1990 kulutimme sokeria 95 g/päivä. Vuonna 2013 kulutus oli vähentynyt 79 grammaan päivässä.
WHO (Maailman terveysjärjestö)
Maailman terveysjärjestö suosittaa vapaan sokerin päivittäiseksi määräksi 50 g. Toisinsanoen kansakuntana nautimme suosituksiin nähden noin 60% liikaa vapaata sokeria. Saamme vapaata sokeria mm. virvoitusjuomista, makeisista, leivonnaisista, kekseistä tai vaikkapa jäätelöstä. Sokeri on nykyään hyvin halpaa ja sitä on lisättynä moneen arkiseen ruoka-aineeseen, kuten jogurtit, tuoremehut, alkoholijuomat ja vaikkapa hillot. Myös monet valmisruoat, kuten pizzat ja hampurilaiset sisältävät lisättyä sokeria.