Ihmisen ruoansulatuselimistö on sekasyöjälle ominainen. Esi-isämme olivat metsästäjä-keräilijöitä, joiden ruokavalioon on kuulunut punainen liha (nauta, porsas, lammas, riista jne.). Tästä syystä ohutsuolemme on pitkä (liha ehtii pilkkoutua). Kasvissyöjillä, kuten esim. kanit, ohutsuoli on lyhyt. Kohtuudella käytettynä (500 g/vk), punainen liha ei ole terveysriski. Tyypillisimmillään pihvin koko on 200-250 g, joten 500 g vastaa kahta tai kolmea pihviä.

Vähärasvaisen lihan suosiminen on suositeltavaa.

Usein kuulee mainittaavn “valkoisen” leivän haitallisuudesta terveydelle. Valkoinen on harhaanjohtava nimitys, koska useat runsaskuituiset leivät ovat nykyään perin vaaleita. Katso aineosaluetteloa ja jos leivässä on kuitua enemmän kuin 6 g/100 g, se on runsaskuituinen. Muutama viipale runsaskuituista leipää päivässä on terveysteko.

Salaatin kastikkeeksi on hyödyllistä valita öljypohjaista valmistetta (esim. oliivi- tai rypsiöljy).

Vaikka kananmunien keltuaiset ovat kolesterolipommi, niihin pätee sama kuin muihinkin ruoka-aineisiin: kohtuudella käytettynä edistävät terveyttä. Perintötekijät vaikuttavat siihen, kuinka paljon keltuaisten sisältämästä kolesterolista imeytyy. Kohtuus on 3-5 kanamunaa viikossa.

Tiedätkin jo, että juustojen kova (tyydyttynyt) rasva on sydänterveyden kannalta haitallista. Jos sinulla juustojen käyttö on kohtuullista, ei asiasta tarvitse olla huolissaan. Vähärasvaiset ovat vaihtoehtosi, jos olet valmis tinkimään mausta.

Tutkimustieto siitä, miten kahvi vaikuttaa kolesterolitasoihin on ristiriitaista. Yksi asia on varmaa: kahvi saattaa nostaa kolesterolia ja valmistustavalla on vaikutusta. Syyllinen vaikuttaisi olevan kafestoli. Kafestoli on kahvissa oleva aine, jonka määrä kahvikupissa lisääntyy sitä mukaa, mitä kauemmin kahvia haudutetaan. Suodatinkahvin valmistuksessa kafestoli jää suodattimeen ja valmistus käy nopeasti. Näin ollen suodatinkahvi ei nosta kolesterolia. Latte, espresso ja muut erikoiskahvit valmistetaan ilman suodatusta ja kafestoli päätyy kuppiin. Jos kahvi valmistetaan vanhaan tapaan pannussa, kafestolin määrä lisääntyy. Kun kahvikuppiin lisätään kermaa tai kermavaahtoa, kolesterolia kohottava vaikutus kasvaa entisestään.

Lakritsi ja salmiakki sisältävät glykyrretiinihappoa. Se on aine, joka saattaa nostaa verenpainetta. Kohonnut verenpaine on valtimotautien riskitekijä. Glykyrretiinihapon vaikutus verenpaineeseen on hyvin yksilöllistä.

Liha on mainittu aiemmin. Muita ovat juustot, voi sekä varsinkin keksit ja leivonnaiset. Mediassa näkee, että tässä listassa mainitaan maidot. Se on kaikuja menneiltä vuosikymmeniltä. Milleniaaleista alkaen nykynuoriso juo erittäin vähän maitoa. Jos kovaa rasvaa tai transrasvoja haluat välttää, korvaa keksit ja leivonnaiset hedelmillä, sen parempaa terveystekoa ei olekaan!