RAVINTORASVAT
Oletkin jo tietoinen, että kolesteroli ja rasvat kulkevat käsi kädessä. Rasvoista voi kirjoittaa oman kirjansa, joten seuraavassa raapaisen vain pintaa.
Onko tyydyttynyt rasva vaarallista?
Tämä on mielestäni väärin aseteltu kysymys! Annas kun selitän.
Aikanaan, jolloin ensimmäinen rasvasota Suomessa syttyi, nostettiin tikun nokkaan rasvat ja erityisesti eläinperäiset kovat rasvat. Kauppoihin tuli rasvatonta maitoa, vähärasvaista juustoa, voi julistettiin pannaan ja rasvainen liha oli suuri mörkö.
Ja seuraus: yhä enemmän ruokavalmisteissa rasva korvattiin hiilihydraateilla, esim. sokereilla. Se on johtanut hiilihydraattien liikakäytöstä johtuviin ongelmiin, kuten kohonneet verensokeritasot, ylipaino ja metabolinen oireyhtymä.
Hiilihydraatit antavat vähäisen kylläisyyden tunteen. Kun ihminen tuntee huonosti kylläisyyttä, lisääntyy ruoan syöminen yli tarpeen. Tämä johtaa verensokeriarvojen nousuun ja liiallisen verensokerin muuttumiseksi rasvoiksi. Tämä rasva kertyy herkästi sisäelinten ympärille viskeraalirasvaksi nostaen samalla veren triglyseridiarvoja.
Terveyden kohentaminen ei koskaan ole yhdestä asiasta riippuvainen. Se on kokonaisuus, jossa oikeastaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Oikea kysymys voisikin olla: mitä tapahtuu terveydelle, jos keskittyy yhteen asiaan kuten kaikkien kovien rasvojen poistamoiseen ruokavaliosta?
Kovilla (tyydyttyneillä) rasvoillakin on paikkansa (5).
Transrasvat
Elintarviketeollisuudella oli aikanaan ongelma. Se halusi käyttää tyydyttymättömiä kasviöljyjä ruoan valmistuksessa. Kuten tiedät, ne ovat huoneenlämmössä juoksevia eivätkä siksi soveltuneet käytettäväksi kaikkien elintarvikkeiden valmistuksessa. Voimakkaan kuumentamisen ja kemiallisen käsittelyn jälkeen juoksevista kasviöljyistä saatiin huoneenlämmössä kiinteitä.
Vasta vuosikymmenien jälkeen tutkijat havaitsivat, että transrasvojen vaikutukset veren rasva- ja kolesteroliarvoihin voivat olla jopa haitallisemmat kuin tyydyttyneiden rasvahappojen.
Ennen toista maailmansotaa Yhdysvalloissa ruokavalio sisälsi transrasvoja noin 12 g/päivä. Vuonna 1985 määrä oli noussut jo 40 grammaan/päivä. Viimeisten vuosikymmenien aikana ruokateollisuus on vähentänyt transrasvojen käyttöä.
Saatat löytää transrasvoja esim. voileipäkekseistä, leivonnaisista, donitseista, ranskanperunoista, perunalastuista ja mm. eräistä makeisista.
TIETORUUTU:
Alfalinoleenihappo eli ALA.
Alfalinoleenihapolla on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisten (EFSA) hyväksymä terveysväittämä: “Alfalinoleenihappo ALA:n riittävä saanti auttaa pitämään kolesterolitason normaalina. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 2 g ALA:ta.” .
Huom!
Pellava on viljelykasvi, josta valmistetaan mm. pellavansiemenöljyä tai -rouhetta. Pellavasta kylmäpuristettu öljy sisältää erityisen runsaasti alfalinoleenihappoa.
Mufobes-tutkimus
Kööpenhaminassa tehdyssä, MUFObes-tutkimuksessa selvitettiin nykyistä vapaampaa rasvojen käyttöä (15).
Siihen osallistui henkilöitä, joilla oli korkea painoindeksi. Aluksi kaikki tutkittavat laihduttivat 8 vk ajan käyttäen aterian-korvikejauheita. Sen jälkeen heidät jaettiin sattumanvaraisesti kolmeen ryhmään, joiden painon kehitystä seurattiin:
Ensimmäisessä ryhmässä tutkittavat söivät runsaasti rasvoja (40 E%), mutta painottuen tyydyttymättömiin rasvoihin (pavut, pähkinät, kala, siipikarja & kananmunat).
Keskimmäisessä ryhmässä syötiin erittäin vähän rasvaa (25 E%) ja rasvat saatiin mm. vähärasvaisista maitotuotteista.
Kolmannessa ryhmässä syötiin tyypillisen tanskalaisen ruokavalion mukaan. Se sisältää noin 35 E% rasvaa.
Tutkittaville perustettiin oma kauppa, josta he saivat ruoat ilmaiseksi. Tutkijat seurasivat suunnitellun ruokavalion noudat-tamista viivakoodien perusteella, joten seuranta oli tarkkaa.
Kalorien saantia ei rajoitettu. Kaikki saivat 6 kk aikana syödä vapaasti vatsansa täyteen, jos siltä tuntui. Lopputulos? Tavallisessa elämässä käy usein niin, että nopean laihdutuksen jälkeen saadaan kiloja takaisin. Niin tässäkin tutkimuksessa. Kaikissa ryhmissä lihottiin keskimäärin 2,5 kiloa 6 kk aikana. Rasvaista ruoka-valiota noudattaneet eivät siis lihonneet yhtään sen enempää, kuin vähärasvaista ruokavaliota noudattaneet, vaikka söivät 60 % enemmän rasvaa! Ainoana ryhmänä heidän kokonais-kolesterolinsa laski hieman. Lasku ei ollut tilastollisesti merkitsevää.
Lisätietoja: Ruokatieto / MUFObes-tutkimus
Tutkijat kirjoittivat: ”Suurempi rasvan osuus voi olla hyödyksi, mutta vain, jos se on kasviöljyperäistä esim. ruokaöljystä, pähkinöistä ja avokadosta eikä perinteisistä rasvaa sisältävistä tuotteista, kuten voista, maito- ja lihatuotteista”.