TILASTOISTA & RISKITEKIJÖISTÄ

Vuosikausia, oikeammin vuosikymmeniä, kestäneen “korkea kolesteroli on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä” mediapommituksen jälkeen saatat ajatella, että kolesteroli on ainoa riskitekijä. Tämän jakson tavoitteena on havahduttaa sinut siihen, että todellisuudessa kolesteroli on vain yksi riskitekijöistä eikä missään tapauksessa tärkein.

Sydän- ja verisuonitaudit

Sydän- ja verisuonitaudit lähtivät länsimaissa kasvuun toisen maailmansodan jälkeen. Kuolemantapausten huippu osui 70- ja 80-luvuille, jonka jälkeen mm. Suomessa ne lähtivät laskuun. Yhä vielä ne aiheuttavat lähes puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Vielä 1960-luvulla Suomi oli maailman kärkisijoilla työikäisten miesten sepelvaltimokuolemissa. Kuolleisuutta on vähentänyt mm. sairastuneiden parempi hoito. Petri Kovanen, yksi Totuus kolesterolista -kirjan kirjoittajista mainitsee kirjassaan: ”Kun olin 1980-luvulla lääkärinä Meilahden sairaalassa, liuotushoitoa ei vielä ollut, vaan infarktipotilaita makuutettiin kolme viikkoa ja toivottiin, että he selviäisivät jotenkin. Nyt infarktia ei yleensä edes ehdi syntyä, kun tulppa liuotetaan pois tai ahtaumakohta laajennetaan välittömästi potilaan tultua sairaalaan. Suurissa keskuksissa temput voidaan tehdä heti – olipa päivä tai yö” (1). Lisätietoja:

Findikaattori / sepelvaltimotautiin kuolleet

Kansantaloudellisesti kyseessä on tärkeä asia. Vuonna 2018 noin 173 000:lla oli KELA:n myöntämä erityiskorvausoikeus sepelvaltimotaudin lääkitykseen.

Ilmainen ravintovalmennus

Tietoikkuna:

hedelmien sisältämä kuitu laskee kolesteroliarvoja.

Hedelmien sisältämä kuitu “kaappaa” kolesterolin ennen kuin se ehtii verenkiertoon ja poistaa ulosteen mukana.

Huom!

Ylipaino on jopa kolesteroliarvoja merkittävämpi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ole voitu yhdistää hedelmien syöntiä painon nousuun, päinvastoin. Siis: hedelmä päivässä auttaa pitämään painon kurissa ja siten laskee sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Aivoverenkiertohäiriöt

Erilaisiin aivoverenkierron häiriöihin sairastuu vuosittain noin 100 000 suomalaista. Aivoinfarktit johtavat noin 4 500 tapauksessa kuolemaan (2). Sydän- ja verisuonitauteja kutsutaan myös valtimotaudiksi. Silloin, kun valtimotukos on sydämessä, puhutaan sepelvaltimotaudista.

Riskitekijöistä

Mitkä asiat aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja?

Tupakointi:

Kaikki tietävät tupakoinnin olevan keuhkosyövän merkittävä riskitekijä. Monelle tulee yllätyksenä, että se on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä myös.

MONICA-tutkimuksen englanninkielisessä yhteenvedossa mainitaan (kirjoittajan oma käännös) ”Kun liitettiin miesten riskitekijämuutokset sepelvaltimotautitapausten muutoksiin 10 vuoden aikana kaikissa MONICA -tutkimukseen osallistuneissa väestöissä, kävi ilmi, että suurin vaikutus sepelvaltimo-kuolleisuuden laskuun oli tupakoinnin vähentämisellä” (3).

MONICA -tutkimus oli WHO:n kunnianhimoinen yritys selvittää sepelvaltimotaudin riskitekijöitä. Runsaan 10 vuoden mittainen tutkimus tehtiin 21 maassa (myös Suomessa) ja 38 väestössä. Tutkimukseen osallistui noin 13 miljoonaa henkilöä, 166 000 sydäninfarktipotilasta tutkittiin ja yli 300 000 naiselta ja mieheltä kartoitettiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijät sekä muita terveystietoja.

Ylipaino & ravitsemus:

Veren rasva-arvojen epäedulliset muutokset ovat hyvin usein seurausta painon kohoamisesta. Jokapäiväisillä valinnoilla kykenet pienentämään tätä riskitekijää.

Korkea verenpaine:

Valtimoiden tukkeutumisessa ja valtimotukosten repeytymisessä verenpaineella on tärkeä rooli.

FH (geenit):

FH tulee sanoista familiaalinen hyperkolesterolemia. Kuka onkaan keksinyt tuollaisen sanahirviön!

FH on perinnöllinen sairaus, jota esiintyy pienellä osalla väestöä. Sen esiintyvyys on suurinta Pohjois-Karjalassa. Se on elinikäinen sairaus, joka varsinkin hoitamattomana johtaa erittäin korkeaan veren kolesteroliin ja kohonneeseen riskiin sairastua valtimotautiin. FH:n toteaminen on nykytekniikalla yksinkertaista ja helppoa.

Muita:

Korkeat kolesteroliarvot, ikä, diabetes, ja sukupuoli. Sydän- ja verisuonitauteja esiintyy Itä- ja Koillis-Suomessa enemmän, kuin Lounais-Suomessa.

KYSY LISÄTIETOJA!