TUTKIMUKSISTA

Ennen kolesterolin löytymistä oli vallalla käsitys ”proteiinimyrkytyshypoteesistä”. Se perustui havaintoihin, joiden mukaan proteiinipitoisten ruokien syöminen aiheutti valtimotaudin. Tutkijat olivat päätyneet hypoteesiin syöttämällä kaniineille lihaa, maitoa ja munia (7).

Saksalainen kemisti Adolf Windaus havaitsi vuonna 1910, että ahtautuneiden valtimoiden seinämissä sijainnut juustomainen aine sisälsi runsaasti kolesterolia.

Vuonna 1913 venäläinen patologi Nikolaj Anitskow päätti etsiä ruokavaliosta sellaista yksittäistä tekijää, joka riittäisi sairauden aikaansaamiseen. Pian hän päätyi kananmuniin, sitten niiden keltuaisiin ja lopulta kolesteroliin. Eräässä tutkimuksessa Anitskow jakoi kaniinit kahteen ryhmään. Toisille hän syötti auringonkukkaöljyä ja toisille samaista öljyä, johon oli liuotettu kolesterolia. Anitskow huomasi, että toden totta, öljyä & kolesterolia syöneet kaniinit saivat ihmisen valtimotautia muistuttavia muutoksia valtimoihinsa. Vertailuryhmät kaniinit eivät! Hän huomasi myös, että öljyn + kolesteroliruokinnan lopettamisen jälkeen valtimot palasivat ennalleen.

Tuohon aikaan valtavirran tutkijat olettivat, että valtimotauti on ikääntymiseen liittyvä rappeuma, jolle ei yksinkertaisesti voi mitään. Anitskow:n tutkimuksia kritisoitiin mm. siitä syystä, että hän käytti kaniineja, jotka ovat kasvissyöjiä.

Anitskow ja hänen havaintonsa eivät vielä tuolloin saaneet laajaa kannatusta.

Ancel Keys

Ancel Keys oli yhdysvaltalainen ravitsemustieteilijä. Vuonna 1958 hän aloitti kuuluisaksi tulleen seitsemän maan tutkimuksen, jossa hän vertaili kansakuntien kolesterolitasoja sepelvaltimokuolleisuuteen. Yksi tutkimuksessa mukana olleista maista oli Suomi. Keys löysi korrelaation kolesterolitasojen sekä kuolleisuuden välillä (4). Keys:n tutkimusta on kritisoitu siitä, että todellisuudessa hän teki 22 maata käsittävän tutkimuksen, mutta poimi lopulta mukaan vain ne 7 maata, joiden tulokset sopivat hänen näkemyksiinsä. Keys:n tutkimuksen jälkeen ”pato murtui”. Yhä useampi tutkija, myös Suomessa, keskittyi kolesterolin tutkimiseen.

Fitmillstudio

TIETORUUTU:

kolesterolihypoteesi (rasvateoria)

  • Eläinperäinen tyydyttynyt rasva (ja sen sisältämä kolesteroli) nostavat veren kolesteroliarvoja.

  • Pienen pieni osa LDL-hiukkasten sisältämästä kolesterolista kiinnittyy vuosia kestävän tapahtumaketjun johdosta verisuonien seinämiin ja ajan kanssa verisuonet kalkkeutuvat (syntyy tukoksia).

  • Tukokset ja niiden repeytymät ovat sydän- ja aivoinfarktien syy.

Tuhannet muut tutkijat & tutkimukset

Kolesteroli- ja valtimotautitutkimus on nykyään yksi tärkeimmistä lääketieteellisen tutkimuksen painopistealueista. Alan tutkijoille on myönnetty useita Nobel-palkintoja ja lääketieteellisen tutkimuksen tietokanta PubMed antaa hakusanalle ”cholesterol” yli 200 000 hakutulosta.

Tutkimus nimeltään 4S

Kuinka Simvastatin-lääke vaikuttaa:

  • Lähtökohta: tutkittavilla korkea kok.kolesteroli alussa

  • Kok.kolesteroli alussa: 6,8 mmol/L

  • Kok.kolesteroli lopussa: 5,1 mmol/L

  • Kesto: 5,4 vuotta

  • Osallistujia hoitoryhmässä: 2221

  • Osallistujia kontrolliryhmässä: 2223

  • Kuolemantapauksia (hoitoryhmä): 182

  • Kuolemantapauksia (kontrolliryhmä): 256

  • Suhteellisen riskin väheneminen: 29 %

Tutkimus julkaistiin vuonna 1994 ja siihen osallistui 94 Pohjoismaista lääketieteen laitosta. Sitä johti norjalainen tohtori Terje Pedersen. Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat aiemmin kokeneet sydäninfarktin, mutta selvinneet siitä. Yllä mainitut hyvät tulokset koskivat vain miehiä. Naisia kuoli sydänkohtaukseen kummassakin ryhmässä yhtä paljon.

Useat rasvateoriaa tukevat tutkimukset

Tutkimuksista voidaan tehdä seuraavia johtopäätöksiä:

  • Jos kokonaiskolesteroli on 3,9 mmol/L tai alle, riski sairastua on erittäin pieni. Eräässä tutkimuksessa kuolleisuutta ei esiintynyt lainkaan näillä arvoilla.

  • Kokonaiskolesterolin noustessa riski sairastua valtimotautiin näyttäisi kasvavan. Samassa tutkimuksessa 35 % sydänkuolemista sattui henkilöille, joiden kokonais-kolesteroli oli välillä 4,0-5,2.

Eräässä meta-analyysissä (14) päädyttiin siihen, että aina kun kokonaiskolesteroli laskee 1 mmol/L, pienenee valtimotaudin riski 24 %. Vaikuttaisi siis siltä, että ”mitä alhaisempi kokonaiskolesteroli, sen parempi ja kun saat luvun alle neljän, riski häviää”.

Eipä kuitenkaan tehdä hätäköityjä johtopäätöksiä.

TIETORUUTU:

onko lautasellasi vihreää joka päivä?

  • Tummanvihreät kasvikset hallitsevat kaikkein ravinteikkaimpien listaa.

  • Mm. parsakaali voittaa ravinteikkuudessaan perinteiset kurkut ja tomaatit.

  • Oletko jo kokeillut uunissa paahdettuna yhdessä hunajan sekä oliiviöljyn kanssa?

Seitsemän maan tutkimus

Keys:n aineistosta löytyy mielenkiintoisia lukuja (alla oleva kuva 3). Luvut osoittavat, että suoraviivainen päättely ”mitä korkeampi kolesteroli, sen huonompi juttu” ei ole kaikilta osin perusteltua. Kuvassa on käytetty kolesterolin määrässä eri yksikköä, kuin se mihin olet tottunut. Keys oli amerikkalainen ja siellä käytetään yksikkönä mg/dl (milligrammaa desilitrassa). Muutat mg/dl luvut mmol/L:ksi jakamalla ne luvulla 38,7. Siis;

210 mg/dl = 5,4 mmol/L

250 mg/dl = 6,5 mmol/L

Suomi:

Turun seudulla (Länsi-Suomi) mitatut kokonaiskolesteroliarvot olivat keskimäärin hieman yli 6,6 mmol/L ja tutkimusjakson kuolleisuus noin 40 henkilöä. Pohjois-Karjalassa mitatut arvot olivat vain rahtusen suuremmat (6,8 mmol/L), mutta kuolleisuus yli 5-kertainen!

Kreikka:

Kreikan saaret (Kreeta ja Korfu) antavat vielä eriskummallisemman lopputuloksen. Kreetalaisilla kolesteroliarvot olivat keskimäärin 5,4 mmol/L ja kuolleisuus lähes nollassa. Vain ”kivenheiton päässä” Korfussa arvot olivat alhaisemmat, noin 5,2 mmol/L, mutta kuolleisuus lähes 100 henkilöä!

Fitmillstudio

KUVA 3:

lähes samat kolesteriarvot, merkittävä ero sepelvaltimokuolemissa.

Lainattu kirjasta Kolesterolimyytti (9) Uffe Ravnskovin luvalla.

Mielenkiintoista on, että WHO:n MONICA -projekti antoi samankaltaisia tuloksia. Pohjois-Karjalassa kok.kolesteroli oli tutkittavilla keskimäärin 6,3 mmol/L ja vuotuinen sepelvaltimokuolleisuus 493 tapausta 100 000 asukasta kohden. Ranskan Fribrourgissa arvot olivat pilkulleen samat (6,3 mmol/L), mutta kuolleisuus vain 102 tapausta 100 000 asukasta kohden (3).

 

Toisinajattelijoista

On useita asiantuntijoita, ketkä kiistävät rasvateorian (kolesterolihypoteesin) paikkansapitävyyden.

Uffe Ravnskov

Uffe on tanskalainen lääketieteen ja filosofian tohtori. Hänet tunnetaan varsinkin kirjoittamansa ”Kolesterolimyytti” kirjan ansiosta (9). Kirja on 300-sivuinen tietopaketti, joka sisältää melkeinpä mykistävän määrän viitteitä (296 kpl) pääasiassa tutkimuksiin.

Ravnskov osoittaa perin vakuuttavasti sen, että rasvateoriassa on puutteita. Kiistaton totuus on se, että tietyt ruoat nostavat veren kolesteroliarvoja. Toteen näytetty fakta on myös se, että korkea kolesteroli on valtimotautien riskitekijä.

Huomaa – riskitekijä ei kuitenkaan ole yhtä kuin taudin aiheuttaja.

Kuten Uffe kirjassaan osoittaa, terveillä ihmisillä saattaa hyvinkin olla korkeat kolesteroliarvot. Toisaalta useassa tutkimuksessa on käynyt päinvastoin, kuin rasvateoria antaisi olettaa. Toimenpiteet kolesterolitasojen laskemiseksi eivät vähentäneet sydänkuolleisuutta.

Yksi sellainen on esitelty lyhykäisyydessään alla olevassa.

Yritysjohtajille tehty tutkimus

Tämä tutkimus tehtiin vuosina 1974-1980, jolloin sydänkuolemat olivat suurin työikäisten miesten kuolinsyy Suomessa. Se tehtiin Helsingin Yliopistossa ja siinä seurattiin 1212 yritysjohtajaa, jotka olivat syntyneet vuosina 1919-1934 ja keillä oli valtimotaudin riskitekijöitä (11).

Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään, joista 612 henkilöä sai 4 kk välein ruokavalio- ym. neuvontaa sekä ennaltaehkäisevää lääkitystä. Kontrolliryhmä (610 henkilöä) ei saanut neuvontaa eikä lääkitystä.

Ja lopputulos? Viiden vuoden kuluttua siitä ryhmästä, joka ei ollut saanut neuvontaa eikä lääkitystä, oli kuollut 46 henkilöä. Ryhmästä, joka oli saanut lääkitystä ja neuvontaa, kuoli 67 henkilöä.

Loppuraportissa mainitaan: ”nämä odottamattomat tulokset eivät kyseenalaista moneen tekijään kohdistuvaa ennaltaehkäisyä sinällään, mutta tukevat sitä, että tarvitaan lisää tutkimusta keinojen valinnasta ja vuorovaikutuksesta, jota käytetään sydäntautien ehkäisyssä”.

Huomaa – edellä mainitussa on tutkittu henkilöitä, joiden kokonaiskolesteroli oli korkea. Entä, jos tutkitaan runsaasti kovaa (tyydyttynyttä eläinperäistä) rasvaa syöneitä henkilöitä ja heidän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin?

Kuopio

Tämän tutkimuksen nimi on: Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor Study ja se tehtiin Kuopion Yliopistollisessa keskussairaalassa. Siihen osallistui 1981 miestä, ketkä olivat iältään 42-60 -vuotiaita tutkimuksen alkaessa vuosina 1984-1989 (12).

Tavoitteena oli selvittää runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sisältävän ruokavalion vaikutusta sydän- ja verisuonitautien riskiin. Henkilöitä seurattiin keskimäärin 21,4 vuoden ajan. Ravinnon koostumusta seurattiin ruokapäiväkirjoista, joita tutkittavat täyttivät.

Runsaan 20 vuoden aikana tutkittavat saivat 183 kuolemaan johtavaa sydäninfarktia ja 382 infarktia, jotka eivät johtaneet kuolemaan. Huomaa: tutkittavat olivat alussa vähintään 42-vuotiaita ja siten nuorinkin oli tutkimuksen lopussa 63-vuotias ja vanhimmat yli 80-vuotiaita.

Tutkijat kirjoittavat: ”tyydyttyneiden tai transrasvojen saantiin ei liittynyt sydän- ja verisuonitautien riskin kasvua. Päinvastoin, kertatyydyttymättömän rasvan saanti oli yhteydessä lisääntyneeseen riskiin ja monityydyttymättömien rasvojen saanti oli yhteydessä kuolemaan johtavien infarktien laskuun riippumatta siitä, korvasivatko ne tyydyttynyttä rasvaa, transrasvoja tai hiilihydraatteja”.

FITMILL, Fitmillstudio

TIETORUUTU:

pähkinät ovat terveyspommeja!

  • Ne sisältävät runsaasti kuituja.

  • Ne sisältävät runsaasti monityydyttymättömiä rasvoja, esim. omega-3 rasvahappoja.

  • Valitse mieluiten suolaamattomia, eikä koskaan kuorrutettuja (jogurtti-, suklaa- ym. kuorrutus).

Tieteen tekemisen vaikeudesta

Yksilön kannalta kysymys on helppo: aiheuttaako eläinperäisen tyydyttyneen rasvan syönti kolesteroliarvojen nousua ja johtaako se valtimotautiin sairastumiseen? Tutkimuksen tekeminen onkin sitten monimutkaisempi juttu:

  • Mistä löytyy niin suuri joukko ihmisiä, että sillä on tilastollista merkitystä?

  • Eettiset kysymykset: voidaanko ihmisille syöttää erittäin paljon tyydyttynyttä rasvaa vuosien ajan? Mistä löytyvät ne henkilöt?

  • Lopputulokseen vaikuttavat muut tekijät: oliko tutkittavissa tai kontrolliryhmässä enemmän tupakoitsijoita? Enemmän FH-potilaita? jne.

  • Ehkäpä parhaan kuvan tutkimusten tuloksista saa perehtymällä meta-analyyseihin.

    Meta-analyysi:

Meta-anayysi on tutkimusmenetelmä, jossa yhdistetään systemaattisesti useita aiempia tutkimuksia. Tavoitteena on saada aikaan vahvempaa näyttöä, kuin yksittäisistä tutkimuksista saadaan.

Jos haluat uskoa, että tyydyttynyt rasva on terveydellesi haitallista, miten toimia? Tohtori D. Mozaffarian teki meta-analyysin (14) tutkimuksista, joissa oli lisätty monityydyttymättömien rasvojen saantia tyydyttyneiden rasvojen kustannuksella. Lopputulos? Sydänterveys kohoaa merkittävästi, mikäli korvaa tyydyttyneet rasvat monityydyttymättömillä.

Yhteenveto

  • Jos kokonaiskolesterolisi on alle 3,9:n, riski sairastua on häviävän pieni.

  • Valtimotautiin voi sairastua, vaikka kokonaiskolesteroli on alle tavoitearvon (5 mmol/L).

  • Toisaalta – on paljon ihmisiä, keiden kokonaiskolesteroli on korkea, mutta he elävät terveinä sairastumatta valtimotautiin.

  • Monet muutkin asiat, kuin pelkkä kokonaiskolesteroli vaikuttavat. Tarkkaile varsinkin HDL-kolesterolin määrää sekä triglysereitä.
  • Ravitsemus on yksi, mutta ei ainut asia, jolla vaikutetaan sydänterveyteen.

  • Ravitsemus vaikuttaa kolesteroliarvoihin, mutta ennen kaikkea tärkeisiin triglyseriarvoihin.

  • Kolesterolitutkimus on tuottanut runsaasti ristiriitaista tuloksia: jotkin tuloksista tukevat rasvateoriaa, toiset puhuvat sitä vastaan.

Suomalaisten kokonaiskolesteroli on keskimäärin 5,4 mmol/l. Valtaosalle väestöä 3,9 mmol/L on saavutettavissa runsaan liikunnan, tarkkaan suunnitellun ruokavalion ja lääkkeiden avulla sekä poistamalla muut riskitekijät.

KYSY LISÄTIETOJA!