ONKO SOKERI MYRKKYÄ?
Eräs tärkeimmistä asioista, joka meidän tulee tietää makeutta antavista sokereista on, että niiden rakenne vaikuttaa siihen miten kehomme prosessoi ja varastoi niitä. Sana fruktoosi tulee latinankielen sanasta “fruktus”, siis hedelmä. Fruktoosia esiintyy luonnostaan hedelmissä, mutta myös esim. hunajassa, siirapeissa ja pöytäsokerissa. Pöytäsokeri, siis se valkoinen kidesokeri, koostuu sekä glukoosista että fruktoosista. WHO (World Health Organisation / Maailman terveysjärjestö) on antanut suositukset vapaan sokerin saannille. Heidän suosituksen mukaan maksimimäärä vapaata sokeria on 5-10 teelusikallista päivässä.
Mitä tarkoittaa vapaa sokeri?
Edellä mainittu 5-10 teelusikallista vastaa noin 50 grammaa. Käsite “vapaa sokeri” on tärkeä ymmärtää. Vapaalla sokerilla tarkoitetaan kaikkea sitä sokeria, joka on prosessoitu ja lisätty ruoka-aineeseen. Luontaisilla ruoka-aineilla, kuten hedelmillä, vaikkakin ne sisältävät mm. fruktoosia tai glukoosia, ei näyttäisi olevan vaikutusta sokeriongelmaan. Tämä johtuu mm. luontaisten ruoka-aineiden sisältämästä kuidusta ja vedestä.
Siis, yli 50 g lisättyä sokeria, ja aineenvaihdunnan ongelmia saattaa ilmetä. Mikäli saamme päivittäin vähemmän, siitä ei näyttäisi olevan terveydellistä haittaa. Toisinsanoen: sokeri on haitallista vain, jos sitä saa yli 5-10 teelusikkallista ruoka-aineista, joihin on lisätty teollisesti tuotettua, vapaata sokeria. Ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Muutetaanpa 50 g sokeria helpommin ymmärrettävään muotoon. Useimmissa virvoitusjuomissa on 10 g hiillihydraattia (sokeria) jokaista 1 dl juomaa kohden. Näin ollen 50 g sokereita saadaan yhdestä puolen litran pullosta. Juomalla päivässä 1,5 litran pullollisen, saa kolminkertaisen määrän vapaata sokeria suosituksiin nähden. Yhdessä 200 g suklaalevyssä on noin 100 g sokereita. Toisinsanoen – syömällä päivässä yhden suklaalevyllisen, saa suosituksiin nähden kaksinkertaisesti vapaata sokeria.
Mitä usea kuluttajista ei tule ajatelleeksi, on että lisättyä sokeria on myös monessa sellaisessa ruoka-aineessa, jota ei heti miellä sokeria sisältäväksi. Tällaisia ovat mm. eineshampurilaiset, pizzat, salaattikastikkeet jne.
Kulutammeko sokeria liikaa?
Maailmassa syödään 156 miljoonaa tonnia sokeria. Jos se jaettaisiin tasaisesti kaikkien kesken, jokainen maapallon asukas saisi 0,5 kiloa viikossa. Länsimaissa kulutus on suurempaa, kuin maailmassa keskimäärin, joten länsimaissa nautimme sokeria huomattavasti yli suositusten (Lähde: Tieteen Kuvalehti).
Yhdysvalloissa virvoitusjuomien, makeisten ja leivonnaisten sisältämä vapaa sokeri kattaa noin 20 prosenttia päivittäisestä energiansaannista, eli siellä sokerista saadaan 1 862 kilojoulea vuorokaudessa. Sokerin kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti, ja nyt kasvulle näyttää löytyvän selittäviä tekijöitä. Moni seikka viittaa siihen suuntaan, että elimistö voi tulla sokerista suorastaan riippuvaiseksi.
Liika sokeri voi mm. rasvoittaa maksaa
Kuten tiedämme rypälesokeri (glukoosi), on suorastaan jopa välttämätöntä. Sitä on runsaasti etenkin perunoissa, leivässä, pastassa ja riisissä tärkkelyksen muodossa. Elimistö on tottunut käsittelemään sitä, eikä se kohtuullisesti nautittuna aiheuta ongelmia. Rypälesokeri kulkeutuu verenkierron mukana kaikkiin elimistön soluihin. Ne käyttävät sitä polttoaineena. Lisäksi elimistö voi varastoida sitä myöhempää käyttöä varten maksaan ja lihaksiin.
Jatkuvasti kulutukseen nähden ylimääräinen sokeri muuttuu alkoholin tavoin maksassa rasvaksi. Rasva voi varastoitua maksaan, jolloin syntyy niin sanottu rasvamaksa. Jos rasvaa joutuu verenkiertoon, se voi muuntua kolesteroliksi ja ja kasvattaa sydän- ja verisuonitautiriskiä tai kerrostua sisäelinten ympärille. Tutkimuksissa on saatu viitteitä myös siitä, että sokeri voi lihottaa myös epäsuorasti kasvattamalla ruokahalua. Lisäksi rottakokeet osoittavat eläinten tulevan riippuvaiseksi makeista juomista ja jopa saavan vieroitusoireita, jos ne lopettavat sokerin nauttimisen.