Kolmenkymmenen vuoden aikana olen nähnyt saman näytelmän lukemattomia kertoja. Tammikuussa ihminen aloittaa täynnä intoa. Lataa treeni- tai ravintosovelluksen. Ostaa muistiinpanovihon. Tekee suunnitelman. Lupaa itselleen, että tällä kertaa kaikki muuttuu.
Helmikuussa arki alkaa painaa vastaan. Maaliskuussa motivaatio ei enää tunnu samalta kuin alussa. Liikuntakerrat vähenevät radikaalisti ja ruokailuissa on koittanut paluu vanhoihin tapoihin. Keväällä hän syyttää itseään tai sitä, että ruokavalio ei toiminut eikä treeniohjelma sopinut. Luottamus omiin kykyihin on rapissut taas hieman lisää.
Ja muutaman vuoden kuluttua kaikki alkaa alusta.
KUN SAMA KAAVA TOISTUU
Olen nähnyt tämän kuntokeskuksissa, työpaikkojen hyvinvointiohjelmissa ja kuullut kahvipöytäkeskusteluissa niin monta kertaa, että voisin melkein kirjoittaa käsikirjoituksen ulkoa.
Mutta yksi asia on aina pysäyttänyt minut.
Nämä ihmiset eivät ole laiskoja. He eivät varsinkaan ole tyhmiä. He eivät ole välinpitämättömiä. Päinvastoin. Useimmat heistä ovat fiksuja, vastuuntuntoisia ja motivoituneita ihmisiä. Sellaisia, jotka onnistuvat työssään, pitävät huolta läheisistään ja ratkaisevat vaikeita ongelmia joka päivä.
Silti elämäntapamuutos tuntuu kaatuvan yhä uudelleen.
Miksi? Moni päätyy samaan johtopäätökseen: “Minussa on jotain vialla eikä itsekurini riitä.” Ehkä sinäkin olet joskus ajatellut niin. Ehkä olet aloittanut dieetin useammin kuin kerran. Ehkä olet ostanut kirjoja, kuunnellut podcasteja ja lukenut artikkeleita. Ehkä olet liittynyt kuntosalille useammin kuin haluaisit myöntää. Ehkä olet luvannut itsellesi. Ja ehkä olet pettynyt itseesi, kun kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan. Jos näin on, haluan esittää sinulle yhden kysymyksen.